Ei lunta, ei joulutorttuja, mutta kuitenkin joulumieltä, eli taiwanilainen joulunodotus

Hei taas pitkästä aikaa.. En tiedä mikä tässä blogin kirjoittamisessa on niin vaikeaa.. Ehkä se, kun tuntuu ettei kukaan lue tätä, kun melkein kukaan ei kirjoita mitään kommentteja, niin tuntuu turhalta puuhalta.. (vink vink :D)

Täällä istun taas koneeni ääressä, tällä kertaa villasukat jalassa (kiitos ihana äiti!) ja sormikkaat kädessä. :D Nimittäin täälläkin on kylmä, tänään erityisesti. Tuulee hyvin voimakkaasti, puuskittain ja kylmästi, ja sataa vettä eli ilma on superkosteaa, ja on jossain 16 asteen paikkeilla lämpötila.. Ja huoneen sisällä on tuulta ja vesipisaroita lukuunottamatta sama olotila, eli yhtä kylmää ja kosteaa.. argh.. tulee lämpöpattereita ja takkoja kova ikävä täällä. Ja saunaa!! Ainoa lämmin paikka on suihku... josta onneksi sentään tulee kuumaa vettä. Välillä kyllä ei tuu ollenkaan kylmää vettä, ja sitten pitää polttaa itsensä tulikuumassa suihkussa. :D Hassu ongelma kyllä se.

Ostin itselleni joulua varten pienen muovisen kuusen ja siihen kaikkia koristeita. :) Ostin myös valot kuuseen, mutta ne olikin sellaiset, että ne vilkkuu, joten en voi pitää niitä päälle.. ei oo nimittäin enää rauhoittavaa vaan ärsyttävää.. se on kyllä harmi :( Mutta kaikkea ei voi saada. Ostin myös kämppiksille ja kaveri osti mulle joulusukat, ja täytin ne karkilla, koska on kiva tehdä jotain jouluun liittyvää. Kivaa oli myös valita ja lähettää kotiin päin jouluterveisiä. :) Ja olin myös koulun joulujuhlassa, ja se oli ihanaa. Joululauluja olen lauleskellut vähän väliä salaa, eli kyllä täällä vähän pääsee joulua kokemaan, vaikka isoimmat asiat puuttuukin, kuten perhe, ja kinkku, ja piparit.. Glögi ei kyllä puutu koska Juuso oli superkiva ja lähetti mulle glögimausteita!! <3 Joten olen tehnyt täällä välillä glögiä, ja tänään aion tehdä kavereille maisteltavaksi.. sopii tällaiseen kolkkoon säähän kuin nenä päähän.

Tässä kuussa on ollut kaikkein parasta tietenkin joulukalenterin luukkujen availu.. :) Ihanaa, kun joka aamu saa avata jonkun rakkaan ihmisen paketin, vaikka välillä tulee hirvittävä ikävä ja pitää vähän itkustaa pienen joulukuuseni ääressä lattialla. Laitoin nimittäin kaikki paketit kuusen alle, jotta tulisi vähän enemmän vielä joulu niistä. Niille, jotka kenties ei vielä tiedä, niin sain perheeltäni ihanan joulukalenterin, nimittäin joka joulukalenterin päivälle eri ihmisiltä pienen tai isomman lahjapaketin, ja sitten joka aamu availen yhden lahjan.. Täydellisempää asiaa ei voisi olla! Olen saanut lahjoja kaikilta sellaisiltakin, joilta en ois ikinä arvannut saavani.. hauskaa. :) On aivan mahtavaa, kun koskaan ei tiedä keneltä saa lahjan. Tuossa pari päivää sitten mm. avasin Riikan tutulta varamummolta paketin, vaikka hänet olen tavannut vain kerran. Siitä tuli kyllä mahtavan koskettava olo, jotenkin tässä konkreettisesti näkee miten monet ihmiset oikeasti välittää musta tarpeeksi laittaakseen lahjapaketin..Eli kiitos kaikille näille: Riikka-sisko, joka oot ihana hassu siskoystävä ^^; Iskä ja Äiti, jotka ootte parhaat vanhemmat, jotka voi pieni Reetta saada; Ellulle ja perheelle, jotka odottaa mua kotiin kuin nuuskamuikkusta <3; Riinalle, joka on ihana kummityttö :); Tarjalle-siskolle, joka on huolissaan mun suomen kielen ruostumisesta, lupaan koittaa pitää sitä yllä! :D; Outille, joka huolehti, ettei joulukuusta pääse puuttumaan prinsessoja; Erikalle, joka on on salaa niin samanlainen mun kanssa, mutta siitä huolimatta tai juuri siksi on juuri täydellinen nuorin sisko, mitä voisi kuvitella.. kiitos kun huolehdit mun isänmaallisuudesta! ja siitä, että yöllä voi aina nukahtaa muumimaailmaan.. :) ; viidennelle veljelle Pekalle, joka laittoi mulle ihanaa kirjepaperia sekä mun että muiden iloksi; Irmalle ja Taunolle ihanista toivotuksista ja suojelusenkeleistä :) ; Taanukaisille, jotka huolehti sekä karkkinälästä, että muutenkin ikävästä kertomalla yksityiskohtaisesti mm. ruumiintoiminnoistaan :D; Turkuhörhöille maailman parhaasta kuorolevystä; Eeville, joka on huolissaan mun terveydestä; Emmille ja Ollille, jotka taas oli huolissaan mun salmiakkipulasta (söin jo kaikki :D) ; Unskille stressileluksi päätyneestä barbababasta; Anne-mummolle, joka laittoi paketissa vähän enkelsiipien havinaa :) ; plus kaikille niille lopuille toistaiseksi tuntemattomille, joiden pakettia en ole vielä avannut.

Taanukaiset esitti sen verran vahvasti pyynnön, että noteeraisin teidät blogissani, niin pitää sanoa, että on se kyllä hyvä, että on tuollaisia hassuja otuksia tätitettävinä, on vähän vähemmän ikävä kotiin silleen eiku mitä? :) Lupaan ottaa kuvia kaulahuovin kanssa julkisilla paikoilla, kunhan taas pääsen jonnekin ulos kampukselta.. :P

Sitten päästäkseni ulos kalenterista, pitää kertoa.. kun tänään olin viemässä yhtä kirjettä postiin, niin huomasin, että samassa rakennuksessa onkin joitain tyyppejä myymässä mitä erilaisempia asioita.. Ja ostin mm. mansikoita! Tuoreita! Suoraan naapurikunnan pellolta! Jee! Täällä on siis nyt mansikkakausi, mikä on jotenkin vaikea pohjoismaalaisena käsittää, mutta hyviä ovat.. ^^ Ja viereisen kojun myyjä oli käynyt suomessa vuosia sitten ja osasi vieläkin sanoa "kiitos" ja "huomenta".. :D Vähänkö kivaa.

Aiemmin yksi hieno kokemus oli, kun koululla oli kiinalaista oopperaa esittävä ryhmä kiinasta ja esitys oli vielä kaiken lisäksi ilmainen. Aluksi oli kyllä hieman tylsää, kunnei siitä esityksestä tajunnut sanaakaan.. vierellä oli kyllä tekstitys joo.. kiinaksi. :D Mutta sitten loppupuolella oli hienot akrobatia-taistelukohtaukset ja sitten se olikin jo tosi jännää! Oli kyllä kivaa, vaikka kiinalaisen oopperalaulun rinnalla kyllä länsimainen ooppera on lintujen viserrystä, vaikka en oo koskaan oopperalaulusta tykännytkään. Hakekaa vaikka huviksenne youtubesta, jos ette oo vielä tähän kauniiseen laulun lajiin tutustuneet..

Yksi hieno asia on, miten huomaamatta kielitaito kehittyykään.. Nykyään mulla on kavereita, joiden kanssa mulla ei ole muita yhteisiä kieliä kuin kiina, eikä haittaa menoa paljoakaan, koska arkikeskustelu sujuu kiinaksi jo ihan hyvin. :) Kielioppi on varmasti useimmiten päin mäntyä ja lausuminenkaan varmaan oo ihan viiden tähden arvoista, mutta pääasia kun ymmärtää ja tulee ymmärretyksi! Kiinan kieli on kyllä systeeminä ja muutenkin hirvittävän kiehtova kieli, ja olen todella iloinen, että tulin tänne opiskelemaan sitä. Eihän täällä pelkästään kieltä opi, vaan samalla toisenlaisen tavan katsella vähän koko maailmaa ja itseään...

Kaksi isoa asiaa olen täällä oppinut.. Sen, että miten hieno maa taiwan on ja miten paljon mahtavia asioita on kiinan kulttuurissa ja sen pitkässä historiassa.. Ja toisaalta, että miten ihana maa on suomi, ja miten paljon rakastan sitä ja suomalaisia ja suomen kieltä (!) ja erityisesti kotiani ja perhettä ja ystäviä.. :)

Täällä jokainen uusi tuttavuus on kuin paksu kirja, josta voi oppia niin paljon, sekä maailmanhistoriaa ja maantietoa ja muuta tällaista että erityisesti ymmärtämään miten rajoittuneet ja epärealistiset mun näkökulmat maailman asioihin on olleet, vaikka olenkin pitänyt itseäni avarakatseisena.. Ja tiedostan myös, että ne on sitä yhtä edelleen... Paljon on vielä opittavaa.. Onneksi oppiminen on niin kivaa. :) Ilman tätä kokemusta olisin kyllä jäänyt niin paljosta vaille...

Hei hei rakkaat tältä kertaa, on ikävä teitä kaikkia! Kesällä palaan taas suomen kauniisiin maisemiin huuliharppua soittaen kuin Nuuskamuikkunen! :) (Kiitos ellu ajatuksesta, se on piristänyt täällä.)