Heissan!
Kuten kaikki tietää tai ehkä ei tiedä, olen nyt istunut kohta neljä viikkoa enemmän tai vähemmän kotona, koska kaaduin portaissa ja satutin selkäni.. Ei mitään hurjan vakavaa, mutta kuitenkin sen verran, etten saa harrastaa mitään liikuntaa, kävellä yhtään ylimääräistä tai muutenkaan pitää hauskaa.. Sen seurauksena olen istunut kovin paljon sisällä, netteillyt ja opiskellut.. Oli tuossa mid termitkin (lukukauden keskellä olevat tentit), joten niidenkin edellä elämä kuoli väliaikaisesti noin muutenkin. Eli toisin sanoen itärintamalta ei mitään uutta.. Ajattelin nyt kuitenkin jotain päivittääkseni edes kirjoittaa blogiin jotain ruoasta ja kaikesta siihen liittyvästä, koska siitä on kyllä paljon sanottavaa...
Täkäläinen ruokahan on siis teoriassa tosi terveellistä, koska se koostuu isolta osaltaan kasviksista ja riisistä, ja lihaakaan ei oo mitenkään ylikäsitelty... Kuitenkin täällä on hyvin helppo saada itsensä lihavaksi, koska ensinnäkin nämä tykkää täällä yli kaiken uppopaistetuista asioista (uppopaistettuja kasviksia, uppopaistettua lihaa, uppopaistettua tofua, uppopaistettua you-name-it). Toisekseen kaikessa ruuassa ainakin koulun ravintoloissa on hirveästi rasvaa.. Plus täälläkin on hampurilaisravintoloita ja muita pienen Reetan kiusaksi joka nurkalla. :S Yksi hieno esimerkki hampurilaisesta aasialaiseen tyyliin on japanilaisen hamppariravintolaketjun MosBurgerin riisipurilainen.. :D Tätä aasialaisemmaksi ei kyllä hampurilaista saa..
Oma lukunsa on sitten kaikki perinneruoat, jotka on kyllä suurimmaksi osaksi jokseenkin niin omituisia, ettei niitä pahemmin uskalla syödä.. :D Hsinchun, eli kotikaupunkini, oma perinneruoka on riisinuudelit, jotka on siis riisijauhoista tehtyjä nuudeleita.. Niissä on joku jippo, ettei niitä voi tehdäkään muualla, koska niiden kuivaamiseen tarvitaan kova tuuli, ja Hsinchu on about Taiwanin tuulisin paikka (ja sen kyllä huomaa :S). Maistoin kerran paistettuja riisinuudeleita, mutta ovat aika mauttomia, ja lisäksi näyttävät ja tuntuvat joiltain suolistomadoilta, niin ei mitään suurta herkkua kyllä olleet ne.. Mutta siis kuitenkin suhteellisen vaaratonta eräisiin muihin herkkuihin.. Yksi kuuluisimpia on sian sorkat, ja kyse on siis siitä, että aivan oikeasti saat kokonaisen sian sorkan lautasellesi, ja siitä on tarkoitus syödä ne lihat ympäriltä.. Itseäni henkilökohtaisesti ällöttää ajatuskin sen verran, etten viitsi kokeilla. Yksi järkytys oli se, kun menin taiwanilaisen kaverini seuraksi lounaalle, ja hän kävi sellaisessa tee-se-itse-keittopaikassa, ja valikoi sieltä asioita.. Siellä oli kaiken laista, joista en edes halua tietää mitä ne on.. varsinkin kun erehdyin kysymään siltä kaveriltani, että mikä tuo oli minkä otit juuri.. Ja se oli siis kanan sydän.. ja katselin siinä sitten suurta vadillista kanansydämiä.. alkoi hieman etomaan. Sianverikakuista olen kuullut, mutta en ole vielä päässyt näkemään.
Sian sorkkia :S
Pahin juttu kaikessa on night marketeissa myytävä taiwanin suuri kuuluisuus haiseva tofu (on siis suora käännös sen kiinankielisestä nimestä), joka on kyllä todellakin nimensä veroinen ruoka.. Se on uppopaistettua tofua, jossa on käytetty jotain erikoista ainesosaa X, jonka ansioista se haisee pahemmalle, kuin mädänneet katukaivot (joita niitäkin on täällä usein). Yömarketeissa kulkeminen on todella kivaa, koska sieltä löytää niin paljon kaikkea, mutta siellä on aina se inhottava jokakertainen hetki, kun osuu tarpeeksi lähelle haiseva tofu -kojua... ja se haju leviää todella pitkälle. Ei pysty katselemaan niitä vieruskojuja kunnolla, koska se lemu on aivan oikeasti aivan yhtä paha kuin jotkut tosi haisevat vessat. Ja nää ihmiset yrittää saada mua syömään sitä :S Ja se on oikeasti täkäläisten suuri herkku, ja ne syö sitä tosi usein. Oon melkein luvannut itselleni maistaa sitä jossain vaiheessa ennen paluuta, mutta en tiedä pystynkö.. :D
Viattomalta näyttävät haisevat tofut.
Noita kauhistuttavia perinneruokia on kyllä loputtomiin, mutta toisaalta tosi moni ruoka täällä on todella hyvää. Esim. kaikki jiaozien eri muodot on tosi hyviä.. Ne on sellaisia ohueen vesitaikinaan käärittyjä kasviksia/lihaa, jotka sitten voidaan esim. paistaa, uppopaistaa, keittää vedessä tai kaikkea.. Ja ne on yleensä tosi hyviä, nams! Lemppari aamupalani täällä on baozit, jotka on samaan perheeseen kuuluvia, paksumpaan taikinaan leivottuja "pullia", joissa on sisällä lihaa ja kasviksia myös. Kaikenlaiset lisukeruoat on myös tosi hyviä, paitsi ne missä on pikkukaloja ja tofua. :D Niissä on aina erilaisia kasviksia ja mausteita ja nam. mun ehdoton lemppari kaikista lisukkeista on sellainen tomaattikananmunapaistos, joka on hyvin simppeli ja tosi herkullinen. Japanilaiseen ruokaan pääsee täällä tutustumaan hyvin, ja siihenkin olen tykästynyt kovasti.. Tätäkin voisi jatkaa pitkälle, mutta en nyt jaksa :D
Mainitsemiani jiaozeja, tällä kertaa keitettyinä.
En keksinyt mitään aasinsiltaa tähän, joten hypätkääpä itse joen yli, nimittäin halusin myös kertoa täkäläisten ruoan hankkimisen kätevyydestä. Ensinnäkin noita 24/7 auki olevia pienen pieniä lähikauppoja on joka nurkalla, minulla lähin noin sadan metrin päässä. Niistä saa kaikenlaisia valmisruokia, jotka myös lämmitetään paikan päällä (ellet halua viedä kylmänä kotiin). Kaikkiin näihin saa valmiiksi puikot/muut ruokailuvälineet, astiat ja muut, eli ne on täysin mahdollista syödä siinä paikassa tai viedä minne vaan.. Pikanuudelitkin ovat ihan oma lukunsa, koska ne on valmiiksi pahvipurkissa, eli sinne voi vaan laittaa kuumaa vettä, eikä tarvi edes kulhoa niille. Ja yksi juttu on, kun ostettiin täytekakku tällä viikolla.. :D Sen mukana sai siis leipomosta lautaset, haarukat, muovisen kakkulapion, ja kynttilätkin olisi saanut, jos olisi halunnut.. :D Tämä vaan esimerkkinä siitä, miten täällä on kaikki saatu hyvin hyvin käteväksi ruuan suhteen. Söpöys on toinen asia, joka täällä on kehitetty huippuunsa, kuten näkee kakustamme.
Kakku, jonka ostimme ^^
Yksi mun lemppariasioista on kaikki tee/mehukojut, joista saa siis kaiken maailman kylmiä/kuumia juomia, ja erityisesti niiden mehutölkkisysteemi.. :D Koska niillä on siis sellaisia pahvimukeja, ja sitten sellainen muovituskone, jolla saa mehutölkin kanteen liimattua ohuen muovikannen.. Siihen sitten isketään pilli läpi, jolloin kanteen tulee vain pillin mentävä reikä. Ja ennen pillin laittamista se koko härdelli on täysin vesitiivis, eli ne voi laittaa vaikka reppuun nurin päin ja laittaa pillin vasta kotona. Paitsi että se on kätevää, niin lisäksi mitä todennäköisimmin tuottaa vähemmän muovijätettä kuin ne hesburgerin epäkätevät ja paksut kannet. Sitä paitsi niiden mehukojujen mehut on aivan parhaita! Ja teet toki myös, mutta en voi juoda niitä, kun maha ei tykkää kofeiinista.. Kuitenkin, night marketin mehukojut on mun lemppareita, etenkin eräs tuossa lähimmällä marketilla oleva, jossa on tarjolla tiskillä mukeja, joissa on paloiteltuna ja kuorittuna erilaisia hedelmiä eri sekoituksina.. niistä voi sitten valita jonkun hedelmämukin, jonka jälkeen se myyjä sekoittaa kaiken tehosekoittimessa mehuksi ja sitten sen voi vain juoda.. ^^ Ehkä terveellisintä mehua ikinä, plus parasta, koska se on niin tuoretta. Yksi lemppareistani on viinirypäle-kiivimehu.. guavamehu on myös jees ja vesimelonimehukin on superhyvää! ^^
Yksi juttu on sitten kaikki snacksit alias pikkunaposteltavat, joita paikalliset syö paljon.. Karkkiahan täällä syö vaan lapset ja suklaatakin vain erikoistilanteissa, hullut taiwanilaiset :S Mutta muita naposteltavia, kuten sipsejä, syödään paljon.. Sipsejäkin on kaikkia hienoja makuja, kuten merilevä (jota muuten paikalliset tunkee joka paikkaan...) Sitten on kaikkia kalatikkuja, jotka ei vain maistu kalalle, vaan on kuivattua kalaa.. Ostin kerran, oli pahaa.. :S Sitten on pusseissa kaikkia kuivattuja lihasiivuja, ja jos et ole varovainen, saatat ostaa pähkinäsekoituksen sijaan kuivattuja, savustettuja mustekalanlonkeroita.
Bonuksena vielä kananjalat, siis kananjalat, ei koivet, jotka ovat kuulemma erityisesti lasten lemppareita.. Kuulostaa toki enemmän kauhuelokuvalta kuin tosielämältä, mutta täälläpä voi nähdä lapsia imeskelemässä onnessaan kananjalkoja hiijahei..
Olen varma, että tästä unohtui vielä kaikenlaista, mutta tällä mennään...
Tos ja hei!
lauantai 20. marraskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)